sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Valkohäntäpeura vai valkohäntäkauris?




Metsästäjiä ja luonnonystäviä on hämmentänyt sekava kielenkäyttö valkohäntäpeurasta ja valkohäntäkauriista. Toivottavasti itse en ole sekoittanut aiheita, mutta ainakin minulla on perustelut aiheesta.

Suomen metsästyslaki ei tunne eläintä nimeltä Valkohäntäkauris. Piste.


metsästyslaki


Kun haet tuosta linkistä sanalla "valkohäntäkauris" ei löydy mitään, mutta valkohäntäpeurasta löytyy vaikka mitä.

Kielitoimiston suosituksia

kielitoimiston sanakirja


Nisäkäsnimitoimikunta on kuitenkin tehnyt lausunnon, että eläintä tulisi kutsua valkohäntäkauriiksi. Tämä on hyvin perusteltu asia, koska "peura" on tässä yhteydessä väärin. Toisaalta se on syvästi vakiintunut termi. Seuraavat kuvat valaisevat asiaa.



Tässä on metsäkauris hengailemassa riistakamerani edessä. Se on kooltaan saksanpaimenkoiran kokoinen aikuisenakin. Huomaa "peräpeili".

Se on latinankieliseltä nimeltään Capreolus capreolus. Se oli vielä jokin aika sitten varsin harvinainen mutta nyt se on yleistymässä. Muinaisina lämpimämpinä aikoina se on ollut ehkä yleinenkin, mutta todellisuudessa elämme verrattain kylmää jaksoa eikä se oikein selviydy ankarista talvista. Lauhat talvet ovat lisänneet niiden kantoja. Joka tapauksessa se on kotoperäinen laji vaikka paluumuuttaja onkin. On spekulointeja, että muinaiset suomalaiset kutsuivat sitä nimellä Tarvas.



Tässä on sitten valkohäntäpeura. Tämä ei ole erityisen suuri yksilö, mutta reilusti isompi silti. Häntä on tässä normaalissa asennossa, mutta tulee hyvin esille. Sen latinankielinen nimi on Odocoileus virginianus. Se on tuotu amerikasta joskus 1950 rikastuttumaan suomen luontoa. Nykyään se onkin yksi tärkeimmistä riistaeläimistä. Se elää läpi amerikan mantereen, mutta edustaa suurinta alalajia. Käsitykseni mukaan nimikin viittaa siihen, että se on peräisin Virginian seuduilta, mutta historiikkien mukaan tänne istutettiin muutamaakin alalajia. Lähteet ovat kirjallisia enkä saa niitä nyt esille maantieteellisistä syistä.


Luonnossa liikkujille lienee tuttu metsässä hälytyksenä viipottava valkoinen häntä, jonka peura nostaa ylös säikähtäessään merkkinä muille.


Metsäpeuroja Korkeasaaren eläintarhassaMetsäpeura eli  Rangifer tarandus fennicus on sitten poron kantamuoto joka elää harvinaisena Karjalassa ja Kainuussa. Se onkin sitten useimmille erittäin eksoottinen eläin. Itse tuskin kykenisin erottamaan sitä porosta vaikka joskus näkisinkin.

Tämä eläin on ollut Suomalaisille peura niin kauan kuin ihmisiä täällä on ollut. Koska eläimet olivat Hirvi, peura ja tarvas, oli erittäin luontevaa, että aiemmin eksoottisemmat eläimet nimettiin peuroiksi. Kuitenkin vain näitä (Rangifer suku) saisi kutsua peuroiksi.

Viereinen kuva on pöllitty wikipediasta. Kaksi ylempää on omiani.





Tämä kertonee, että näistä puhuttaessa näitä ei saa sekoittaa keskenään. Kauris on metsäkauris, peura on valkohäntäpeura. Metsäpeuran näkemistä saa oikeasti yrittää luonnossa. Lisäksi on Kuusipeura ja pari vielä harvinaisempaa, joihin ei tässä yhteydessä kannata mennä koska ne on varsin harvinaisia.

Kaikki muut, paitsi metsäpeura, on kuitenkin nähtävästi virallisesti "varsinaisia hirvieläimiä", mutta niitä kutsutaan usein peuroiksi. Missä raja menee, on tiedemiesten hommia jos nekään tietää.


Oleellista on, että kolmea ylläolevaa ei sekoita keskenään. On erittäin noloa sekoittaa metsäkauris ja metsäpeura.

Moni tietokirjakin puhuu valkohäntäkauriista, mutta mikä lopulta on viimeinen sana jää nähtävästi. Itse vastustan yksinkertaisuuden vuoksi kielitoimiston suositusta, jos lakiteksti muuttuu jostain käsittämättömästä syystä, niin silloin lienee opeteltava uutta kielenkäyttöä. Onko laki kielenkäytön kannalta auktoriteetti, on sitten niin ikään viisaampien asia.





Lopuksi piristykseksi äiti luonnon ihmeitä, sapelihampainen peura. jonain päivänä pääsen kuvaamaan tuollaisiakin.


vesikauris

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti